Bolinao - English


a
b
c
d
e
g
h
i
j
k
l
m
n
ng
o
p
r
s
t
u
v
w
y

d


dismulawendis-mu-la-w`ɘnPuon:dismulavoBolMangwa' padalan a kai yan tuloy maasikaso a sayay bagay bilang wadi' lingo, pakabalawan o raruma et.FilGawing di halata.IloAbbongan.EngTo obscure something so that it will not be seen or understood.Actmanismula
dispalkodis-p`al-koSpdesfalcoembezzlement, diminishing, detractingn1oldBolSaya nin paningkapan o kumirsyo a nagurdo, a na'pos a natingkapan pati say puunan.FilDespalko; paglustay; pagkalustay.IloDespalko; gurdo; nalusaw.EngBankruptcy, the state of business loss where its debts cannot be paid.Relgurdolugi2oldBolPangngusar nan sayay tawo nin kwartan nipya kona sa ambo' nin nakaigagarawan nin pangusaran angga sa ma'pos.FilDispalko.IloDispalko.EngEmbezzlement, theft or misappropriation of funds belonging to one's employer.Der.dispalkwenmadispalko
dispalkwendis-pal-kwɘnPuon:dispalkovoIloDispalkuen.EngTo be embezzling, bankrupting someone.Spch var.mandispalkuyenAtl. is mandispalkwen
dispasyodis-pa-ʃoSpdespacio Slowly, leisurely, gently, quietlyadjobsBolPalna-palna' tan andi' nin apurado, matalag a kaku'dang.FilDahan-dahan; mabagal.IloAginnayad.EngSlow and careful movement.AntapuradoSyn clspalna-palna'
dispatsadordis-pa-tsa-dorSpdespacharto deal with, to finish off, to dispose of, to dispatchCf*dispatsan1BolSi lalaki a mangasikaso sa paglalako' sa sayay tindawan.FilDispatsador.IloDespatsador.EngA male sales person.2BolSi babayi a mangasikaso sa paglalako' sa sayay tindawan.FilDespatsadora.IloDespatsadora.EngA female sales person.Spn Infldispatsadura
dispatsodis-pa-tsoSpdespacho office, study, set of office furniture, dispatch, salenBolPatanda' a iyater konan main ikon. Si tawo a mangipatanda' nin animan sa sayay tawo a rat'anan patanda'.FilDisspatso; pahatid; mensahe.IloDespatso; ipakaamo; bilin; ipadamag.EngMessage sent and delivered.
dispididadis-pi-d`i-daSpdespedidafarewell party nBolUkasyon a gaw'en para konan sayay mibwat nin mako sa adayo' laloyna sa sakalakon nasyon.FilDespedida.IloDespedida.EngFarewell party.sp. var.despedida
dispinsadis-p`in-saSpdispensar to excuse, to give, to exempt, to waivenBolPangibusngaw, pagbababawi' o kaberengan tan kidawat pammasinsya o pirduna sa abas a ginwa' o raruma et.FilDispensa.IloDispinsar.EngAn apology either written or spoken expressing regret over something and seeking pardon.Syn clspasinsya 1pirdunaRel. topamasinsyasp. var.dispensaDer.dispinsawendispinsawenkidispinsamadispinsamanispinsa
dispinsawendis-pin-sa-w`ɘnPuon:dispinsavoBolPasinsyawen o pirdunawen a kasalanan o kabiso' ran raruma.FilPagpaumanhinan.IloDispinsaren.EngTo excuse the fault of someone.AntdusawenSyn clspasinsyawenpirdunawenRelkabiso'Actmanispinsa
dispirasdis-pi-r`asSpvíspera eve ofnBolSi yabi ba'yo a kaawrwan nan sayay pangyayadi' o ukasyon bilang Abidad, lumpos tan raruma et.FilBisperas.IloDisperas.EngThe eve of of a special occasion.Tag inflbispirasAnd
dispusisyondis-pu-si-ʃ`onSpdisposiciónaptitude, ability, will, layout, order, rulingnBolPakababa' nin mangisip, mangwa' nin disisyon tan gumwa' nin kuston kimey lalun-lalo sa tyimpo nin pitipitan bilang sa main nin mabyat nin prublima tan raruma et.FilDisposisyon.IloDisposision.EngThe ability to make a decision and act in an appropriate way in times of crisis, presence of mind.
distansyadis-t`an-ʃaSpdistanciaDistance, interval of time or placenBolKaday'an nan sayay bagay udino lugar; kaday'an mangibwat konan sayay bagay angga konan sayay bagay; si kaday'an mangibwat konan sayay tawo angga konan sayay tawo.FilLayo.IloKaadayo.EngDistance.Syn clskaday'an 1pal'isDer.dumistansya
distiliryadɛs-ti-li-ri-yaSpdestileríadistillerynBolPangwaan nin arak.FilAlakan; destileria; distilerya.IloDistiliria.EngDistillery, a place where wine is made.
distinasyondis-ti-nas-yonPuon:distinonBolSi lugar a keen; lugar a puntawan.FilPatutunguhan; destinasyon; pupuntahan.IloDestinasyon.EngDestination, place where one is bound for.
distinodis-t`i-noSpdestino fate, destination, post, function n1BolSi lugar a kamainan nan sayay tawo nin magtrabaho.FilDestino.IloDestino.EngThe place of assignment.2figrareBolSay kakarmaan nan sayay tawo.FilPalad; kapalaran; destino.IloGasat; destino.EngDestiny, fate.Syn clskakarmaanpi'kaanDer.distinasyonidistinomadistino
distritodis-tr`i-toSpdistrito District, circuit of authority, provincenBolSiti ket magwa' a parti yan sayay babali, o kadinepan yan umnon babali o umnon iskilawan.FilDistrito.IloDistrito.EngDistrict, a division of a city, school or town or other organization.
distrungkadis-tr`uŋ-kaSpdestroncarlop off, mutilate, wear outnBolGawa' a pwirsawan nin pangabri konan sayay naisada' bilang wadi' kandado nin sukiten yan maserey nin pasak o pekpeken ya.FilDistrungka.IloDistrungka.EngThe act of forcing something open.Der.distrungkawen
distrungkawendis-tr`uŋ-ka-w`ɘnPuon:distrungkavoBolPwirsawen yan abryan a bagay nin naisada' bilang wadi' kandado, purta o raruma et nin sukiten yan maserey nin pasak o pekpeken ya.FilDistrungkahin.IloDistrungkaren.EngTo force something open by prying or pounding.Perf.dinistrungka
distungkardis-tuŋ-k`arSpdestocaruncover the headnBolSay gawa' nin bagbagen yay sayay makina o raruma et nin agamiren ta linisen pakandaen ya.FilLansag.IloDistungkar.EngTo disassemble or overhauled machine.Syn clsbagbagDer.distungkarenmadistungkar
distyirodis-tyi-roSpdestierro exilenBolSi sayay tawo a yupa' sa gan-gan nan uray, maika' ya sa sakalakon nasyon a maikadayo' sa lugar na.FilDestiyero; taong desterado; pagtatapon.IloDistiyero; maiyadayo.EngExile, referring to the authority ordering the exile.Der.idistyiro
Disyembredi-s`im-ritraddi-ʃ`im-briTagSpdiciembre DecembernBolSi ikalabinrwa tan sangkasuyutan nin bulan sa sayay taon.FilDisyembre.IloDisyembre.EngThe month of December.OrdEneroPebreroMarsoAbrilMayoHunyoHulyoAgostoSetyembreOktubreNobyembreDisyembreGenbulan 2
disyirtodi-ʃir-toSpdesiertoDesert, wildernessnBolLugar nin kasan piikapan nin tawo. Alawang a lugar a kasan tumubo' a kayo ta bubuyangin.FilDesyerto.IloDisierto.EngDesert, a place with little vegetation and water. Deserted place, uninhabited place, a place where no person dwells.Antkakaywan
dita'd`i-ta'n1BolMakasamal a main sa raruman ayep bilang wadi' aso o ulay o insikto bilang sa gigang tan raruma et.FilKamandag.IloGita.EngVenom, the poison secreted by rabid dogs, snakes, insects, etc.Gensamal2BolAlakin kayo nin malumon tiblaken a para gaw'en bakya', sabtan pait no ilabey a lupis na ket inumen ipanambar nin malarya.FilDita.IloDita.EngA large tree that is easily worked and is used to make wooden shoes and is a treatment for malaria.Alstonia scholarisDer.madita'
ditditdit-d`itnBolPangnguroy mi'sa pannursi nin tutulyan.FilPingot.IloLapigos.EngPinch or pull and twist the ear, tweak.Der.ditditenditditenmanitdit
ditditendit-di-t`ɘnPuon:ditditvoBolMidyo guruyen yay tutulyan mi'sa ya nin yesyesen.FilPingutin.IloLapigusen.EngTo pinch, tweak or pull and twist someones ear.Syn clspingutenRel. totursyenActmanitditPerf.dinitdit